PROJEKTIN

Maakunnalliset ja alueelliset hallitukset sekä Montanan yhteisö ”Val Cavallina” Endine-järvellä, Montanan yhteisö no.2 ”Su Sassu, Anglona, Gallura” Coghinas-järvellä ja Candia-järven luonnonpuisto "Parco Naturale del Lago di Candia" ovat vuosia toteuttaneet tiukkaa politiikkaa alueen ominaisuuksien, kauneuden, luonnonmukaisten arvojen ja luonteenomaisten tuotteiden tunnetuksi tekemisessä.

Huolimatta erilaisista laajuuksista kaikki kolme viranomaista ovat huomanneet että heidän täytyy suoriutua samasta vesistöjen eutrofisoitumisen ongelmasta ja heiltä kaikilta löytyy myös päättäväisyys oikeiden ratkaisujen löytämiseen.

Saavuttaakseen tämän, kolmikko on hyödyntänyt tilaisuutta löytääkseen yhteisen ratkaisun ja perustanut TRELAGHI, kirjaimellisesti "kolme järveä", projektin. Projekti jätettiin LIFE AMBIENTE-komission tarkasteltavaksi. LIFE-rahoitusohjelman innoittava periaate, edistää havainnollisia pilottiprojekteja, koettiin yhdenmukaisena viranomaisten käyttämän välineistön suunnittelussa esitettyjen seikkojen kanssa, mukaanluettuina ympäristöasiat, alueen kehittäminen, kestävä vesienhoito ja yleisemmin sanottuna paikalliset voimavarat.

Esitystä varten projekti järjestettiin toimivaltahierarkioihin, joita koordinoi ryhmänjohtaja Comunità Montana Val Cavallina, jolla viitataan edunsaajaan LIFE:n päätöksessä.

Hyväksyntä TRELAGHI-projektille annettiin komissiolta edunsaajalle 02.08.2002 päätöksellä C(2002)/2907 final/74. Tämä tiedonanto ilmoittaa: “taloudellinen tuki säännöksellä (EC) no. 1655/2000 osoitetaan projektiehdotukselle LIFE02 ENV/IT/000079, otsikko: Eutrofian Vähentäminen Kolmen Italialaisen Järven Vesistä Käyttäen Luonnon Menetelmiä,vastaanotettu 05.06.2002”.

Hyväksynnän jälkeen edunsaajan ja komission välille muodostui hyvin tiivis yhteistyö. Yhteistyö perustui molemminpuoliseen arvostukseen ja luottamukseen sekä selkeisiin ideoihin tulevaisuudesta.

31.03.2003 ja 22.10.2003, kuten komissio on kirjannut, Comunità Montana Angona, Gallura, Su Sassu alkoi näyttää ensimmäisiä hämmennyksen merkkejä omasta roolistaan ja osallistumisestaan projektiin.

Ensimmäiseksi Comunità Montana Angona, Su Sassu, jonka rooli projektissa oli ulkoinen rahoituskumppani, oli pistänyt eteenpäin ehdotuksen jossa se halusi muuttaa asemaansa tullakseen aktiiviseksi kumppaniksi.

Kuten voidaan nähdä projektipäälikön tekemistä useista matkoista ja edunsaajan pääjohtajan vierailusta, kohdattuaan nousseet epävarmuudet 2003, edunsaaja panttasi useasti viranomaiselta sen täyttä sitoumusta teknisten ja hallinnollisten ongelmien ratkaisuun.

16.02.2004 edunsaaja vastentahtoisesti informoi komissiota Comunità Montana Angona Su Sassu

Galluran lopetuspäätöksestä ja päätöksestä jatkaa aloitettaan.

30.04.2004 edunsaaja pyysi komissiolta lupaa huomattavaan hallinnolliseen, tekniseen ja taloudelliseen muutokseen. Myöhemmin komissio ilmoitti halukkuutensa vastata kaikkiin selvityspyyntöihin ja lisädokumentaatioihin (komission pyytämät 29.06.2004, 26.08.2004 ja 27.10.2004).

16.12.2004 komissio ilmoitti edunsaajalle hyväksyneensä taloudelliset muutosehdotukset ja vastavuoroisen työsuunnitelman jota jatkettiin 31.10.2006 asti.

Seuraava raportti määrätyistä tehtävistä, päämääristä ja aikatauluista viittaa siis viimeisimpään komission kanssa sovittuun ohjelmaan.

Projektin yhdenmukaisuus yhteisön ohjelmien kanssa

Mitä tulee projektin yhdenmukaisuuteen yhteisön ympäristönsuojeluohjelmien kanssa, TRELAGHI-projekti pyrkii toteuttamaan EY:n ympäristöpolitiikan tavoitteita erityisesti ympäristön säilyvyyden, suojelun ja ympäristön laadun parantamisessa. Toteutettavia tavoitteita ovat luonnonvarojen älykäs ja järkevä käyttö perustuen varo- ja estämistoimien periaatteisiin sekä ympäristölle aiheutuneen vahingon korjaaminen sen alkulähteellä. Nämä periaatteet ovat sisällytetty direktiiviin2000/60 23.10.001, mikä asettaa raamit yhteisön toimille koskien veden käyttöä. TRELAGHI-projekti aikoo noudattaa em. direktiivissä luotuja periaatteita seuraavasti: "Tunnistettaessa ensisijaisesti ympäristölle vaarallisia aineita, pitäisi huomioida varotoimiperiaate, riippuen eritoten tuotteen haitallisten vaikutusten arvioinnista ja riskin tieteellisestä määrittämisestä."

Erityisenä tavoitteena on saavuttaa pintavesien HYVÄ TILA, kuten direktiivissä 2000/60 määritellään.

Koskien trofiatilannetta, projekti viittaa direktiivin 91/67612.12.912 tavoitteisiin, vesien suojelusta maataloudesta peräisin olevilta nitraateilta. Direktiivi aloittaa huomioimalla että "liiallinen lannoitteiden käyttö muodostaa ympäristöriskin. Yhteisiä toimia tarvitaan kontrolloimaan ongelmaa joka ilmenee liiallisesta karjataloudesta. Maatalouspolitiikan on huomioitava ympäristöpolitiikka". Direktiivi painottaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien olevan suurin syy vesien hajakuormitukseen yhteisön alueella.

Direktiivin oikeanlaisen soveltamisen saavuttamiseksi on tärkeää ottaa tarvittavat askeleet koskien maan hoitotoimia ja soveltaa niitä maatalouden nitraattiyhdisteisiin sekä niiden kertymiseen maahan.

Direktiivin tavoitteet suoraan ilmaistuna Art. 1:

- Vähentää veden saastumista suorasti tai epäsuorasti maatalouden lähteistä

-Ehkäistä tämän tyyppinen saastuminen

-Tavoite on myös totella eutrofisaatiota koskevia sopimusehtoja jotka hahmoteltiin 6. Euroopan Komission Ympäristöohjelmassa. Sen mukaan eutrofisaatio, liiallinen ravinteiden määrä vedessä, voi muodostaa uhan makeanveden elämänmuodoille, aiheuttamalla levien ja kasvien liiallista kasvua.

Projekti panee täytäntöön keinoja joilla voidaan reagoida positiivisesti lukuisiin ympäristöä koskeviin kiinnostuksen kohteisiin Euroopan Unionissa. Komissio on asettanut erittäin tärkeäksi ympäristön vaatimusten kunnioittamisen ja niiden yhdistämisen yhteisön menettelytapoihin.

Cf. Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi. 2000/60 23.10.2000, mikä esittelee puitteet Yhteisön toimille vesien hallinnassa,OJ L 32722.12.00, lopuksi muunnettu Päätöksellä 2001/245520/11/01, OJ L 33115.12.01

2 In OJ L 37531.12.91 pantu täytäntöön Italian säännöksissä lailla no. 15211.05.99

Tiedotteessa3, ”Indicators for the Integration of Environmental Concerns into the Common Agricultural Policy” (indikaattorit huolen ympäristöstä sopeuttamisessa yhteiseen maatalouspolitiikkaan), komissio analysoi menetelmiä jotka ovat ympäristölle positiivisia tai negatiivisia. Asiakirja toteaa joidenkin viljelymenetelmien olevan vastuussa ympäristölle haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kertymisestä maahan ja veteen. Ympäristön saastumisen kehitys on seurausta nitraattien, muiden mineraalijäämien ja tuholaismyrkkyjen kertymisestä, liiallisesta maan suolaisuudesta sekä ammoniakki- ja metaanipäästöistä.

Toinen komission tiedote4, ”Statistical Information Needed for Indicators to Monitor the Integration of Environmental Concerns into the Common Agricultural Policy” (tarvittava tilastollinen tieto tarkkailtaessa ympäristöasioiden jayhteisen maatalouspolitiikan yhteensopeuttamista), korostaa ensimmäisiä indikaattoreita mitkä tuottavat tarvittavan panoksen arvioida maatalous- ja ympäristöpoliittisia menettelytapoja, määrittää ongelmia sekä ymmärtää maanviljelykäytäntöjen ja ympäristön suhteita.

On mielenkiintoista kiinnittää huomiota erilaisiin indikaattoreihin:
-maanpinnan ravinnetaso (lannoitteiden käyttö)
-veden pilaantuminen
-pohjaveden otto
- nitraatit/tuholaismyrkyt vesissä
-pohjaveden korkeus

Yksi komission tiedotteessa5 ”Biodiversity Action Plan – Conservation of Natural Resources” (Biodiversiteetti toimintasuunnitelma –luonnollisten varojen suojelu) käsiteltävistä pääelementeistä pyrkii kääntämään tämänhetkisen laskun biodiversiteetissä koskien veden, maaperän, metsien ja kosteiden alueiden hallintaa. Saavuttaakseen laadukkaan ympäristön tavoitteen veden laadun suhteen, on välttämätöntä käyttää veden kehysdirektiiviä työkaluna suojelussa ja biodiversiteetin kestävässä kehityksessä. Lisäksi tulee suorittaa kvantitatiivisia analyyseja tarpeen mukaan jokaisella valuma-alueella, mukaanlukien vesi teollisessa, ekologisessa ja siviilikäytössä.

3 Cf. doc. COM(2000)20def., of 26.01.00
4 Cf. doc. COM(2001)144 def., of 20.03.01
5 Cf. doc. COM(2001)162 def., of 27.03.01

Lisäksi lajit jotka asuttavat kyseisiä alueita, erityisesti kyhmyjoutsenet, heinäsorsat, uikut, nokikanat ja liejukanat, ovat sisällytettyinä listaan joita tulee suojella direktiivin Dir.79/409/CEE nojalla. Direktiivi tunnetaan myös "lintudirektiivinä".

TRELAGHI-projekti mahdollistaa seurantatehtävät komission sääntöjen mukaan, mistä voidaan todeta "operatiivinen, tutkiva ja työnjohdollinen".

Trelaghi-projekti tarjoaa innovatiivisen ratkaisun yleiseen ympäristöongelmaan, eutrofisoitumiseen. Ratkaisu perustuu luonnollisista osista koostuviin suodatinsysteemeihin (rakennetut kosteikot), jotka takaavat todellisia vähennyksiä veden, fosforin ja typen (eutrofisoivat agentit) määrissä.

Projektin havainnollistava luonne.

Projektin havainnollistavaan luonteeseen luetaan mukaan kosteikkopuhdistussysteemien suuriskaalainen soveltaminen järvivesien eutrofisaatio-ongelmassa erilaisilla ilmastoalueilla.

Kasvipohjaiset suodatinekosysteemit yhdistettynä mykorritsasieniin, ritsosfääribakteereihin, zeoliittikerroksiin ja BSF (Blast Furnace Slag, masuunikuona) -jätteisiin, ovat ensimmäinen suuriskaalainen sovellus vesialtaiden suojelussa. Näitä veden puhdistussysteemejä voidaan asentaa ja käyttää eri leveysasteilla, joten ne voidaan esitellä koko Euroopalle. Potentiaalinen kyseisten tekniikoiden uusittavuus on korkea, koskien kumpaakin käytettävää suodatinekosysteemityyppiä ja ne voidaan ottaa käyttöön vaikuttamatta lannoitustekniikoihin.

Suunnitellun operaation koko muodostaa ihanteellisen keskimääräisen ulottuvuuden tämän tyyppisille kosteikoille ja järville. Projektia voidaan helposti soveltaa myös pienissä vesi-ekosysteemeissä joilla ei ole sopivaa pelastussuunnitelmaa ja jotka ovat vaarassa hävitä.

Näitä suodatinekosysteemejä tullaan käyttämään taistelussa pintavesien saastumista vastaan. Luonteenomaista näille on alhainen vaikutus ympäristöön, toiminnallinen tehokkuus ja alhaiset käyttö- ja huoltokustannukset. Koska käyttökustannukset eivät vaadi sähköä, auttavia kemiallisia yhdisteitä tai keinotekoisesti tuotettua happea, ovat kustannukset pienentyneet puoleen perinteisiin systeemeihin verrattuna. Huoltokulut syntyvät ainoastaan tavallisista huoltotoimista jotka eivät vaadi erikoiskoulutettua henkilökuntaa.

Lannoittaminen mykorritsasienillä ja ritsosfääribakteereilla maksaa vähemmän kuin synteettisiä materiaaleja käyttävät perinteiset menetelmät, mikä tarkoittaa että projekti mahdollistaa maatalouden satojen tuotantokulujen vähentämisen.

Muutamissa alustavissa testeissä on havaittu, että tuote joka on tuotettu käyttäen mallia missä tuottamisen vaikutus ympäristöön on mahdollisimman vähäinen, on parempilaatuinen.

Eliminoimalla kemiallisten lannoitteiden käyttö vähentyy nitraattien liukeneminen vesiin huomattavasti, mikä auttaa taistelussa eutrofisoitumista vastaan.

Projektin kelpoisuutta kansainvälisellä tasolla tehostaa seikka että tutkimuksen kaksi italialaista järveä sijaitsevat erilaisilla alueilla ilmastonsa ja toimintaehtojensa suhteen. Projektilla on näin ollen tärkeä merkitys testinä sovellusten toteuttamisessa erilaisilla ilmastoalueilla ympäri Eurooppaa.

Auttamalla ympäristöongelman suuremman ymmärtämisen tason saavuttamisessa ja luomalla kannustimia käytösmalleille jotka auttavat saavuttamaan ympäristöllisiä tavoitteita, TRELAGHI-projekti on suunniteltu edistämään ympäristökoulutusta, helpottamaan tiedonsaantia ja asiantuntemuksen vaihtoa.

Tämän saavuttaakseen ympäristöasioihin keskittyvissä pääkokouksissa tullaan perustamaan neuvontapisteitä, luomaan internet-sivusto ja järjestämään työpajaluontoisia seminaareja.

Suorat ja epäsuorat vaikutukset työllisyyteen sisältyvät alueiden yleiseen parantumiseen ja sitä kautta parantuneisiin työmahdollisuuksiin.

Alustavat tuotteet:
1. Projektin suunnitelmallinen ja esitoiminnallinen vaihe;
- Asiantuntemus, kulttuuri, tutkimus ja uudistukset joiden mukana töitä ammattilaisille, tutkijoille, akateemisen loppututkinnon suorittaneille sekä opiskelijoille.
2. Toiminnallisessa vaiheessa;
- Työtilaisuuksia paikallisille yrittäjille infrastruktuurin rakentamisessa. Valitun teknologian ansiosta, vähän ympäristöön vaikuttavilla menetelmillä, suosien jo saatavilla olevaa ammattitaitoa.
3. Käyttö- ja ylläpitovaiheessa;
-Kulttuuritapahtumien sekä turismi- ja vapaa-ajan palveluiden järjestäminen.
- Monitavoitteellisten opetuskeskusten luominen, opetusta ekologiassa kädestä pitäen.
- Alueen kasvi- ja eläinvoimavarojen ylläpito turvaamalla kasviston ja eläimistön geneettinenmonimuotoisuus.
- Tyypillisten tuotteiden tuotanto ja markkinointi, biologiset maataloustuotteet ja akvaattiset taimitarhat suojattuina ympäristölaatumerkillä. Maatilamatkailun apupalvelut, tyypilliset majoituspalvelut, bed-and-breakfast palvelut.